Документы, полученные от частных лиц

 

Per-Olof Ekman, kiije tekijälle (laivastoasioita) Helsinki 20.4.1981. Pauli Ervi 19.10. ja 12.11.76 (almanakkamuistiinpanoja 1941 ym.) Evl. Armas Eskola, lentopäiväkiija 1939-41.

V.O. Huttunen, Sallan rata. Käsikiijoitus (1949) Rautatiehallituksen Rataosaston arkistossa. Matti Honkasalo (kiije tekijälle viestiasioista) Helsinki 6.6.1982. Arto Kivikuru, Valokuva-albumi opintomatkalta Saksaan ja Ranskaan keväällä 1941. Heinz Liese 5.5.1981 (lentopvk.-kopio 25.5.-19.7.1941).

G.E. Magnusson 2.4.81 (mm. Matkakertomus opintomatkasta Saksaan 25.2.-14.3.1941, ym.). Mj. Heikki Pursiainen (Ote Kauhavan ilmasotakoulun lentopäiväkiijasta 1941 ja Stiegliz 2:n moottorikiijasta 1940).

Rovaniemen saksalaisen radioaseman yksityinen pvk 1940–1941 Chronik der Polarfunker (evl Sampo Ahdon kautta saatu).

Ev. Eero-Eetu Saarinen, Helsinki (Matkakertomus opintomatkoista Saksaan helmikuussa 1941).

Karl-Heinz Seedorf, kiije tekijälle (lentoasioista) 3.12.1983. Evl. P.W. Stahl, yksityinen sotapäiväkiija 1941.

Kenr. Paavo Talvelan muistikalenteri (apul.prof. Ohto Mannisen kautta saatuja tietoja).

 

Интервью

 

(Отмеченные * имеются также в архиве TV 2)

Kenraali Erich Buschenhagen, Oberstdorf.

Kenraali Wilhelm Hess, München.*

Kenraali Hermann Hölter, Bad Boll bei Göppingen.

Erikoislähettiläs Karl Schnurre, Bad Godesberg.

Kenraali Aksel Airo.

Kenraali Reino Arimo.*

Kenraali Albert Puroma.*

Kenraali Väinö Valve.

Lentoupseerit

Evl Konrad Knabe, Memmingen.*

Evl Friedrich-Franz von Nordenkjöld, Althütte bei Backnang (Stuttgart).*

Evl P.W. Stahl, Prien am Chiemsee.*

Evl Pauli Ervi.*

Evl Armas Eskola.

Evl Erkki Heinilä.

Ev G.E. (Eka) Magnusson.*

Ev. Risto Pajari.

Evl. Vilppu Perkko.

Evl. Per (Pelle) Sovelius.

Museonhoitaja Hannu Valtonen. Meriupseerit

Kontra-amiraali Edward Wegener, Kiel.*

Fregattenkapitain Vilhelm Schroeder, Dortmund.*

Kommodori Kalervo Kijanen.

Kommodori Arto Kivikuru.

Kommodori Eino Pukkila.*

Kommodori Aimo Saukkonen.

Komentaja Eero Pakkala.*

Muut

Prof. Bengt Broms (kansainvälisestä oikeudesta).

Ev Matti Honkasalo (viestiasioista).*

Filmiohjaaja Matti Kassila (Hella Vuolijoesta).

Tri Emst Klink, Freiburg i Br. (arkistoasioista).

Ev. Viljo Rommi (Petsamon liikenteen valvonnasta).

Evl. Matti Tiitola (saksalaistiedustelusta Petsamossa).*

 

Опубликованные документы и литература изучаемого времени

 

Akten zur deutschen auswärtigen Politik (ADAP), Ser. D XII–XIH, Ser. E I–V. Göttingen 1969–1978.

Väinö Auer — Eino Jutikkala, Finnlands Lebensraum. Helsinki 1941.

Olavi Borg, Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880–1964. Porvoo 1965. Foreign Relations of the United States. Diplomatic Papers 19411. Washington 1958 (FRUS).

Franz Haider, Kriegstagebuch 2–3. Stuttgart 1963–1964.

Kaarlo Hilden, Murmanbanan, ett hot mot Finland och Skandinavien. Helsingfors 1941.

Valter Hubatsch, Hitlers Weisungen für die Kriegführung 1939–1945. München 1965. International Military Tribunal. Trial of the Major War Criminals (IMI) VII, XXVI, Nuremberg 1947.

Jalmari Jaakkola, Suomen idänkysymys. Helsinki 1941. (myössaks. ja ranskaksi).

Kadettikunta 1921–1950. Helsinki 1950.

Wolf Keilig, Das deutsche Heer I–III. Bad Nauheim 1957.

Kriegstagebuch des Oberkommandos der Wehrmacht 1940/1941. Bd I. Zusammengestellt und erläutert von H.-A. Jakobsen. Frankfurt am Main 1965.

Lagevortrage des Oberbefehlshabers der Kriegsmarine vor Hitler 1939–1945. Hrg. von Gerhard Wagner. München 1972.

Henry Picker, Tischgespräche im Führenhauptquartier 1941/42. Stuttgart 1963.

Staatsmänner und Diplomaten bei Hitler. Hrsg. und erläutert von A. Hillgruber. Frankfurt am Main 1967.

Suomen asetuskokoelman sopimussarja 1921–1922 ja 1939–1941.

Suomen sinivalkoinen kiija II. Helsinki 1941. (uusi painos 1978–1979).

Trials of War Criminals (TWC) XII. Nürnberg 1951.

Krister Wahlbäck (toim.), Regeringen och kriget. Ur statsradens dagböcker 1939-41. Stockholm 1972.

Valtiopäivät 1941. Pöytäkiijät.

Die Weizsäcker Papiere 1933–1950. Frankfurt am Main 1974.

Voionmaa Väinö, Kuriiripostia 1941–1946. Toim. Markku Reimaa. Helsinki 1971.

Walter Zimmermann, Nordeuropa und das Reich kriegswirtschaftlich gesehen. LübeckBerlin 1940.

 

Мемуары

 

Wilhelm, Assarsson, Stalinin vaijossa. Porvoo 1963.

E. Boheman, Pâvakt. Stockholm 1964.

Wipert von Blücher, Suomen kohtalonaikoja. Porvoo 1950.

C.A. Ehrensvärd, l rikets tjänst. (suom. Upseerin muistelmat 1966). Stockholm 1965.

Gerhard Engel, Heeresadjutant bei Hitler 1938–1943. Stuttgart 1974.

Valdemar Erfurth, Der finnische Krieg 1941–1944. (2. painos). Wiesbaden 1977.

K.A. Fagerholm, Puhemiehen ääni. Helsinki 1977.

Rainer von Fieandt, Omaa tietaään kulki vain. Helsinki 1972.

C.O. Frietsch, Finlands ödesär 1939–1943. Helsingfors 1945 (myös suom. 1945).

G.A. Gripenberg, Lontoo-Vatikaani-Tukholma. Porvoo 1960.

Sven Hedin, Utan uppdrag i Berlin. Norrköping 1949.

T.M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat. Porvoo 1965.

Edwin Linkomies, Vaikea aika. Helsinki 1970.

Bernhard von Lossberg, Im Wehrmachtführungsstab. Hamburg 1950.

J.H. Magill, Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta. Mikkeli 1981.

I.M. Maiski, Memoiren eines sowjetischen Botschafters. Berlin 1923. Gustav Mannerheim, Muistelmat II. Helsinki 1952.

Hans Metzger, Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Keuruu 1984.

J. Nykopp, Paasikiven mukana Moskovassa. Helsinki 1975.

J.K. Paasikiven päiväkiijat 1944–1956. Ensimmäinen osa. Juva 1985.

Friedrich Paulus, «Ich stehe hier auf Befehl». Herausgegeben von Valter Görlitz. Frankfurth am Main 1960.

J.O. Söderhjelm, Kolme matkaa Moskovaan. Tampere 1970.

Paul Schmidt, Statist auf diplomatischer Bühne. Bonn 1950.

Paavo Talvela, Sotilaan elämä 1–2. Helsinki 1976–1977.

Väinö Tanner, Suomen tie rauhaan 1943–1944. Helsinki 1952.

Kahden maailmansodan välissä. Helsinki 1966.

W.E. Tuompo, Päiväkiijani päämajasta 1941–1944. Porvoo 1969.

Ilmari Tuija, Herrojen kanssa maljassa. Porvoo 1973.

Walter Warlimont, Im Hauptquartier der deutschen Wehrmacht 1939–1945. Frankfurth am Main 1962.

Ernst Wiegforss, Minnen III (1932–1949). Stockholm 1954.

Atos Wirtanen, Mot morka makter. Helsingfors 1963.

Ragnar Ölander, Krigoch cencur. Helsingfors 1958.!*

Jussi Saukkonen, Vastuun sukupolvi. Vaasa 1973.

 

Исследования

 

Jorma Ahvenainen, Petsamon historiallisia vaiheita. Eilispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

— Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo 1984. Sven Al lard, Stalin ja Hitler. Porvoo 1972.

Per G. Andreen, De mörkaären. Stockholm 1971.

— Politiska handlingslinjer i midsommarkrisen 1941. Historisk tidskrift (Stockholm) 1973 s. 38–65 ja 1974 s. 82-92

— Finland i brännpunkten mars 1940 — juni 1941. Stockholm 1980.

Vilho Annala, Outokummun historia 1910–1959. Helsinki 1960.

Ossi Anttonen — Hannu Valtonen, Luftwaffe Suomessa 1941–1944. Helsinki 1976.

Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Keuruu 1981.

Dieter Aspelmeier, Deutschland und Finnland während der beiden Weltkriege. Hamburg 1967.

Kurt Assmann, Deutsche Seestrategie in zwei Weltkriegen. Heidelberg 1957.

Alhert Beer, Der Fall Barbarossa. Munster 1978.

Max Beioff, The foreign Policy of Sowiet Russia 1929–1941, II, 1936–1941. London 1949.

Cajus Bekker, Angriffshöhe 4000. Kriegstagebuch der deutschen Luftwaffe. Oldenburg 1964.

Valentin Berezkov, Diplomaattitehtävissä Hitlerin luo. Keuruu 1965.

Lew Besymenski, Sonderakte Barbarossa. Hamburg 1973.

Leif Björkman, Sverige inför Operation Barbarossa. Stockholm 1971. (Lyhennetty suomennos Suomen tie sotaan. Rauma 1975).

Svein Blindheim, Nordmenn under Hitlers fane. Dei norske frontkempare. Haider 1977.

Heinz Boberach (Hrsg), Meldungen aus dem Reich. Neusvied und Berlin 1965.

Horst Boog, Die deutsche Luftwaffe nfii h rung 1935–1945. Stuttgart 1982.

Bengt Broms, Kansainvälinen oikeus. Helsinki 1978.

Alan Bullock, Hitler. Tyrannin nousuja kukistuminen. Helsinki 1958.

Vilhelm M. Carlgren, Svensk utrikespolitik 1939–1945. Stockholm 1974.

— Varken eller. Uddevalla 1977.

— Mellan Hitler och Stalin. Uddevalla 1981.

Robert Cecil, Hitlers Decision to Invade Russia 1941. London 1975.

Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg. Band 4. Der Angriff auf die Sowjetunion. Stuttgart 1983 (lyhenne DRudZW4).

Fr.W. Deakin, The Brutal Friendship. Mussolini, Hitler and the Fall of Italian Fascism. London 1962.

V.K. Derry, The campaign of Norway. London 1952.

H. Doerr, Verbindungsoffiziere. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1953.

K. Dönitz, Die Schlacht in Atlantik in der deutschen Strategie. Teoksessa Hillgruber (toim.), Probleme des zweiten Weltkrieges. Köln-Berlin 1967.

Dietrieh Eichholz, Geschichte der deutschen Kriegswirtschaft 1939–1945 I–II. Berlin 1969, 1985.

Max Engman — Jerker A. Eriksson, Mannen i kolboxen. John Reed och Finland. Ekenäs 1979.

Per-Olof Ekman, Meririntama. Juva 1983.

K.J. Ellila, Suomen maatalous. Oma Maa I, Helsinki 1959.

Valdemar Erfurth, Murmanin radan ongelma. Porvoo 1952.

Seikko Eskola, Yhdysvaltain lehdistöjä Suomen kriisi keväästä 1941 Pearl Harboriin. Helsinki 1973.

Ph. W. Fabry, Der Hitler-Stalin-Pakt 1939–1941. Darmstadt 1962.

Mario D. Fenyo, Hitler, Horthy and Hungary. New Haven and London 1972.

Jürgen Förster, Stalingrad. Risse im Bündnis 1942/43. Freiburg 1975.

Carl Axel Gemzell, Tysk militär planläggning under andra världskriget: fall Sverige. Scandia 2, 1975.

— Raeder, Hitler und Skandinavien. Lund 1965.

Geschichte des Grossen Vaterländischen Krieges. Bd. 1–2. Berlin 1962–1963.

Geschichte der sowjetischen Aussenpolitik. Teil I. Redaktion A.A. Gromyko, B.N. Ponomaijow u.a. Berlin 1980.

Martin Gilhert, Winston S. Churchill, VI. London 1983.

W. Girbig, Jagdgeschwader 5 — Eismeijager. Stuttgart 1976.

Helmut Greiner, Die oberste Wehrmachtfuhrung. Wiesbaden 1951.

Olof Groehler, Geschichte des Luftkrieges von 1910 bis 1970. Militärverlag des DDR. Berlin 1975.

Hans Guderian, Sotilaan muistelmat. Helsinki 1954.

Ilkka Hakalehto, Väinö Tanner, Taipumattoman tie. Helsinki 1973.

Sverre Hartman, Hvoden Finland ble med i krigen mot Sovjet i juni 1941. Norsk Militaert tidsskrift 1961.

Paul Hausser, Soldaten wie andere auch. Der Weg der Waffen-SS. Osnabrück 1966.

Vilhelm Hess, Die Eismeerfront 1941. Heidelberg 1956.

Erik Heinrichs, Mannerheim Suomen kohtaloissa 2. Helsinki 1959.

Britta Hiedanniemi, Kulttuuriin verhottua politiikkaa. Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripropaganda Suomessa 1933–1940. Keuruu 1980.

Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940. Helsinki 1982.

Karl Hildebrand, Deutsche Aussenpolitik 1933–1945. Kalkül oder Dogma? Stuttgart 1973.

Andreas Hillgruber, Deutschland und Ungarn 1933–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 9, 1959.

— Einbau der verbündeten Arméen in die deutsche Ostfront 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 10, 1960.

— Hitlers Strategie. Politik und Kriegsfuhrung 1939–1941. Frankfurt am Main 1965.

— Hitler, König Carol und Marschall Antonescu. Wiesbaden 1965.

— Der 2. Weltkrieg. Kriegsziele und Strategien der grossen Mächte. Stuttgart 1982.

Paavo Hirvikallio, Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919–1950. Helsinki 1958.

P. Hirvonen, Raskaan saijan laivueet. Helsinki 1956.

Kari Hokkanen, Kyösti Kallio, talonpoikaispresidentti, (painossa) Helsinki 1986.

Âke Holmqvist, Flottans beredskap 1938–1940. Stockholm 1972.

Nikolaus Horthy, Muistelmat. Helsinki 1955.

Valter Hubatsch, «Weserübung». Die deutsche Besetzung von Dänemark und Norwegen 1940. Göttingen 1960.

G. Hümmelchen, Die deutschen Seeflieger 1935–1945. München 1976.

Matti Häikiö, Maaliskuusta maaliskuuhun. Helsinki 1976.

Pekka Kalevi Hämäläinen, Kielitaistelu Suomessa 1917–1939. Porvoo 1968.

Hermann Hölter, Die Probleme des deutsch-finnischen Koalitionkampfes. Wehrkunde 1953.

I.T. Inozemtsev, Krylatye zaSitniki Severa (Pohjolan siivekkäät puolustajat). Voenizdat. Moskva 1975.

Tuomo Itkonen, Lapin tieoloista ja — alotteista. Tornionjokilaakson vuosikiija 1978. Tornio 1979.

P.N. Ivanov, Krylja nad morem (Siivet meren yllä). Moskva 1973.

Heikki Jalanti, Suomi puristuksessa 1940–1941. Lahti 1966.

Marita Jokinen, Kaijalaisen siirtoväen korvauskysymys. SUOMAn julkaisuja 6. Hki 1982.

Mauno Jokipii, Himmlerin Suomen matka. H Ark 58, 1962.

— Panttipataljoona. (2. p.) Tapiola 1969.

— Suomen ryhtyminen jatkosotaan. Historianopettajien vuosikiija XII. 1975.

— Suomi apua etsimässä. Hist. Aikakauskiija 1976.

— Lapin välirauhan ajan tienrakennukset ja niiden suurpoliittinen tausta. Scripta Historica Vs. 224–269. Oulu 1977.

— Vuodenvaihde 1940–1941 uudessa valossa. Historiallinen Aikakauskiija 1977 s. 3-17, 77–95.

— Finland's entrance into the continuation war. Yearoook of Finnish foreign policy 1977. (myös Revue international d'Historié militaire N: o 53, 1982 englanniksi)

— Finlands väg tili fortsättningskriget. Scandia 1978 s. 76-113.

— Paasikivi Moskovassa. Ulkopolitiikka 1978.

— Saksan ja Suomen laivastoyhteistyö 1941 jatkosodan syttymiseen asti. Sotahistoriallinen Aikakauskiija 1, 1980. (lyhennettynä saks. Nordeuropa-saija 7, Greifsvwald 1982)

— Englannin konsulaariedustajien poistaminen Pohjois-Suomesta 1941. Scripta Historica VI. Oulu 1980.

— Saksan ja Suomen sotilaallinen yhteistyö 1940-41. Jatkosodan kujanjuoksu. Juva 1982.

— Ilmatoiminta Suomessa välittömästi ennen jatkosotaa. Scripta Historica VIII. Oulu 1983.

— Saksalaisten suunnitelma Hangon valtaamisesta kesäkuussa 1941. Opuscula Historica I. Jyväskylä 1984. (myös ruotsiksi, Militärhistorisk tidskrift 1985, Karlskrona 1986)

— Tiedustelu maarajoillamme välirauhan aikana. Historiallinen Aikakauskiija 1985 s. 278–282. Eino Jutikkala, Valtion Tiedotuslaitoksen historiakäsikiijoitus (1944). Jutikkalan kok., VA.

— «Ensimmäinen tasavalta» (1919–1945). Suomen poliittinen historia. 2. osa 1905–1975. Porvoo 1977.

— Omavaraiseen maatalouteen. Suomen taloushistoria 2, Helsinki 1982.

Einar W. Juva, Rudolf Walden. Porvoo 1957.

Antero Jyränki, Sotavoimien ylin päällikkyys. Vammala 1967.

— Ylipäällikkyyden luovuttamisesta. Lakimies 1970.

— Presidentti, Tutkimus valtionpäämiehen asemasta Suomessa v. 1919–1976. Porvoo 1981.

Jörg-Johannes Jäger, Die Wirtschaftliche Abhängigkeit des 1981. Dritten Reiches vom Ausland dargestellt am Beispiel der Stahlindustrie Berlin 1969.

Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1918. Helsinki 1967.

— Fältmarsalken. Gustav Mannerheim 1939–1941. Helsingfors 1975.

— Talvisodan ylipäällikkö. Keuruu 1976.

— Marskalken av Finland. Gustav Mannerheim 1941–1944. Helsingfors 1979. (myös suom.)

— Decemviri och den svensk-finlandska unionplanen 1940–1941. HTfF 1979.

S.I. Kabanov, Na daljnih podstupah (Pitkillä etäisyyksillä). Moskva 1971.

Toivo T. Kaila, Sotasyyllisemme säätytalossa. Helsinki 1946.

N. Kaldor, The German War Economy. The Review of Economie Studies XIII (19451946).

Kallay, Nicholas, Hungarian premier. London & New York 1954.

Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä. Helsinki 1985.

Joppe Karhunen, Sissejä linjojen taakse. Keuruu 1958.

— Blenheim-pommittajat armottomalla taivaalla. Helsinki 1979.

Veikko Karhunen, Raatteen tieltä Kostamukseen. Porvoo 1972.

— Vienan sissit. Porvoo 1976.

Pentti Karppinen, Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941–1945. Tiede ja Ase 24, 1966.

Paavo Kastari, Eroaminen ja eronpyyntö valtioneuvoston vastuusta kieltäytymisen muotoina. Lakimies 1941.

Sakari Karttunen, Ystävyys vastatuulessa. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran myrskyinen taival 1940. Helsinki 1960.

Kullervo Kemppinen, FK-lentue. Helsinki 1959.

Kalevi Keskinen, Suomen ilmavoimien historia 1. Brewster B-239 ja Humu. Tampere 1970.

Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Venäläiset hävittäjät. Suomen ilmavoimien historia 7. Forssa 1977.

Oiva Ketonen, Se pyörii sittenkin. Porvoo 1976.

Kalervo Kijanen, Suomen laivasto 1918–1968. Helsinki 1968.

— Sukellushälytys. Lahti 1977.

Johan Kilien, Luftwaffe. Helsinki 1969.

Kullervo Killinen, Miekka tuppeen. Poliittinen ja sotilaallisen johdon dualismi Suomen sodissa 1939–1944. Porvoo 1983.

Pentti Kilkki, Tapahtumat II AK: n alueella. Talvisodan historia 2. Porvoo 1978.

Nils Kindberg, Det svenska frivilligflyget i Finland 1940. Aktuellt och historiskt 1957. Stockholm 1958.

Rudolf Kiszling, Bündniskrieg und Koalitionskriegflihrung am Beispiel der Mittelmächte im Ersten Weltkrieg. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1960. Paul Klatt, Die 3. Gebirgs-Division 1939–1945. Bad Nauheim 1958.

K-G. KJietmann, Die Waffen-SS. Eine Dokumentation. Osnabrück 1965.

Ernst Klink, Deutsch-finnische Waffenbrüderschaft 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 8, 1958.

— The Organization of the German Military High Command im World War II. Revue Internationale d'Histoire Militaire Nr 47, 1980.

— Die militärische Konzeption des Krieges gegen Sowjetunion. DR ud. ZW 4. Stuttgart 1983.

— Die Operätionsfuhrung (1941), DR ud ZW 4 Stuttgart 1983.

Konrad Knabe, Das Auge Dietls. Fernaufklärung am Polakreis. Leoni am Starnberger See 1978 (myös suomeksi).

Vilho Koivisto, Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Entispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

Arvi Korhonen, Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Porvoo 1961.

Keijo Korhonen, Turvallisuuden pettäessä. Suomi neuvostodiplomatiassa 1933–1939. Helsinki 1971.

— J. Korpela, Maatalous 1919–1939. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950. 1967.

M.N. Kozevnikov, Komandovanie i stab WS Sovetskoj Armij v. Velikoi Otechestvennoi vojne 1941–1945. (NL ilmavoimien esikunta sodassa 1941–1945) Moskva 1977.

O. Krabbe, Danske soldater i kamp pâ 0stfronten 1941–1945. Odense 1976. Hans Peter Krosby, Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940–1941. Helsinki 1966.

— Suomen valinta 1941. Helsinki 1967.

M. Kräutler — Karl Springenschmidt, Es warçin Edelweiss (2. Geb. D.). Graz-Stuttgart, ilman painovuotta (1962).

Pertti Kuokkanen, Suomen puolueettomuus saksalaisten silmin Saksan länsioffensiivin aikana v. 1940. Historiallinen Arkisto LX Turku 1966.

Tauno Kuosa, A.F. Airo. Porvoo 1979.

G. N. Kuprianov, Jäämereltä Laatokalle. Vaasa 1984.

F. Kurowski, Seekrieg aus der Luft. Die deutsche Seeluftwaffe im zweiten Weltkrieg. Herford 1979.

Karl v. Kutzleben — Vilhelm Schröder — Jochem Brennecke, Minenschiffe 1939–1945. Herford 1974.

Volkmar Kühn, Snellboote im Einsatz 1939–1945. Stuttgart 1976.

U.A. Käkönen, Moskovassa ja Arkangelissa talvella 1941. Helsinki 1969.

Antti Laine, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Kaijalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944. Keuruu 1982.

Kalle Lehmus, Kolme kriisiä. Tapiola 1971.

— Tuntematon Mannerheim. Helsinki 1967.

Artturi Lehtinen, «Olisiko jatkosota voitu välttää.» Helsingin Sanomat 6.12.1965.

— Sotatalous 1939–1945. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950.

Hans Joachim Lorbeer, Wästmächte gegen die Sowjetunion 1939–1941. Freiburg i Br 1975.

C. Leonard Lundin, Suomi toisessa maailmansodassa. Jyväskylä 1960.

H. D. Loock, Zur grossgermanischen Politik des dritten Reiches. VHf Zeitgeschichte 1960.

— Quisling, Rosenberg und Terboven. Stuttgart 1970.

Ohto Manninen, Ludwig Weissauer i hemliga uppdrag 1940–1943. Historisk Tidskrift för Finland 1975 s. 177–193.

— Saksa tyrmää Ruotsin-Suomen unionin. Sotilaalliset yhteydenotot Saksaan loppuvuodesta 1940. Historiallinen Aikakauskiija 1975 s. 219–238.

— «Barbarossa» ja suomalaisten operaatiokaavailut. Sotilasaikakauslehti 1976 s. 350–362.

— Toteutumaton valtioliitto. Helsinki 1977.

— Uuden valon vaijot. Historiallinen Aikakauskiija 1977, s. 234–253.

— Valon ja vaijon leikkiä. Historiallinen Aikakauskiija 1977. s. 349–360.

— YH-päätös 1941. Sotilasaikakauslehti 1977 s. 164–170, 230–237.

— Syväri vai Kannas. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, vuosikiija X, s. 5-43. Helsinki 1978.

— Ryti ja kauttakulkusopimus. Historiallinen Aikakauskiija 1979, s. 40–43.

— Maaherra Hillilän salainen tehtävä. Sotilasaikakauslehti 1979.

— Die Beziehungen zwischen den finnischen und deutschen Militärbehörden in der Ausarbeitungsphase des Barbarossaplanes. Militärgeschiehtliche Mitteilungen 2/1979.

— Decemviri Siones. HTfP 1980.

— Suur-Suomen ääriviivat. Helsinki 1980.

— «Suomen ainoa pelastus on tämä sota». Risto Rytin tilannearvio Barbarossan aattona. Suomen Kuvalehti 25–26/18.6.1981.

— Suomalaisen SS-pataljoonan syntyvaiheet. Sotilasaikakauslehti 1981.

— Matkakertomus toukokuulta 1941. Sotilasaikakauslehti 1984.

— Political expedients for security during the «Interim peace» and at the start of the Continuation war (1940–1941) — Aspects of Security. Revue Internationale d'Histoire Militaire N: o 62, 1985

Rein Marandi, Naapurin silmin. Suomen jatkosota 1941–1944 Ruotsin sanomalehtikeskustelussa. Helsinki 1964.

W.N. Medlicott, The Economic Blockade I–II. London 1952–1959.

Jürg Meister, Der Seekrig in den osteuropäischen Gewässern 1941-45. München 1958.

Manfred Menger, Suomen merkityksestä fasistiselle sotataloudelle. Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 3, 1974.

— Die Einbeziehung Finnlands in den antisowjetischen Kriegshurs 1940/41. Jahrbuch fürGeschicts 1981.

Alan S. Millward, Die deutsche Kriegswirtschaft 1939–1945. Stuttgart 1966.

K.J. Mikola, Vuosien 1940-41 saksalais-suomalaisen yhteistoiminnan muotojen ja syiden arviointia. Tiede ja Ase 25. Mikkeli 1967.

Keijo Mikola, Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan kannalle ja alkuryhmitykset. Suomen sota 1, Kuopio 1965.

J.L. Moulton, The Norwegian Campagne of 1940. London 1966. Eino Murtorinne, Veljeyttä viimeiseen saakka. Mikkeli 1975.

Seppo Myllyniemi, Baltian kriisi 1938–1941. Helsinki 1977.

— Suomi sodassa 1939–1945. Keuruu 1982.

Rolf-Dieter Müller, Von der Wirtschaftsallianz zum kolonialen Ausbeutungskrieg. DRudZW4, Stuttgart 1983.

H. Müllern, «Birke-Nordlicht». Den tyska Lapplandsarmeens âtertâgsoperationer i norra Finland 1944–1945. Aktuelli och historiskt 1957. Stockholm 1958.

Jukka L. Mäkelä, Salaisen sodan saatosta. Porvoo 1965.

— OsKu (Osasto Kuismanen). Porvoo 1966.

Arvo Moro, Laskuvaijojääkärikoulutuksesta 40-luvulla. Laskuvaijojääkärikoulu, vuosimatrikkeli 1974.

Kari Nars, Suomen sodanaikainen talous ja talouspolitiikka. Suomen Pankin Taloudellisia selvityksiä. Helsinki 1966.

Hans Werner Neulen, An deutscher Seite. München 1985. Jukka Nevakivi, Ystävistä vihollisiksi. Helsinki 1976.

— Apu jota ei pyydetty. Helsinki 1972.

Jöran B. Nilsson, Midsommarkrisen 1941. Historisk Tidskrift (Stockholm) 1971, s. 477–532 ja 1973 s. 173–211.

Erik Norberg, Flyg i beredskap. Det svenska flygvapnet i omvandling och upphyggnad 1936–1942. Stockholm 1971.

Jaakko Nousiainen, Suomen presidentit valtiollisina johtajina. Porvoo-Helsinki-Juva 1985.

A.A. Novikov, V nebe Leningrada (Leningradin taivaalla). Zapiski. Moskova 1970.

Toivo Nygârd, Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Keuruu 1978.

— Itä-Kaijalan pakolaiset 1917–1922. Studia Historica Jyväskyläensia 19. Tampere 1980.

Johan Nykopp, Paasikiven mukana Moskovassa. Helsinki 1975.

A.J. Ollila, Valtion viljavarasto 1928–1953. Helsinki 1955.

Harri Paarma, Salaisen tiedustelun partiot. Hämeenlinna 1972.

Aladar Paasonen, Marsalkan tiedustelupäällikkönä. Tapiola 1974.

Risto Pajari, Jatkosota ilmassa. Porvoo-Helsinki-Juva 1982.

Onni Palaste, Siviilisissit Stalinin kanavalla (osin kaunokirjallinen). Porvoo 1973.

Unto Parvilahti, Terekille ja takaisin. Helsinki 1958.

Touko Perko, Aseveljen kuva. Suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941–1944. Turku 1971.

— TK-miehet jatkosodassa. Päämajan kotirintaman propaganda 1941–1944. Keuruu 1974.

Uuno Peltoniemi — Kai Säteri — Ilmari Kirjavainen, Rajavartiolaitos 1919–1969. Mikkeli 1969.

Risto O. Peltovuori, Saksan ja Suomen talvisota. Keuruu 1975.

D. Petzina. Autarkiapolitik im Dritten Reich. Schriftenreihe der Vierteljahrshefte fur Zeitgeschichte XVI. Stuttgart 1968.

Orvo Peuranheimo — Jouko Pirhonen — Kullervo Killinen, Laivat puuta, miehet rautaa. Helsinki 1956.

Erkki Pihkala, Sotatalous 1939–1944. Suomen taloushistoria 2. 1982.

N.A. Piterskij, Die Sowjet-Flotte im zweiten Weltkrieg. Oldenburg und Hamburg 1966.

S.P. Platonov, Taistelut Suomen suunnalla 1941–1944. (Suom. Helge Seppälä). Helsinki 1976.

Herman Piocher, The German Air Force versus Russia. United States Air Force Historical Studies N: o 153. New York 1965.

Pogranicnye vojska SSSR 1939–1941. Sbornik dokumemov i materialov (Neuvostoliiton rajajoukot 1939–1941. Asiakirjoja ja aineistoa). Nauka. Moskva 1970.

Jorma Pohjanpalo (toim.), Eilispäivän Petsamo, Porvoo 1970.

V.V. Pohlebkin, Suomi vihollisena ja ystävänä. Porvoo 1969.

Tuomo Polvinen, Suomi suurvaltojen politiikassa 1941-44. Porvoo 1964.

— Barbarossasta Teheraniin. Juva 1979.

Y.E. Pohjanvirta, Sotatoimet rannikoilla ja merialueilla. Suomen sota 9. Kuopio 1960.

Eino Pukkila, Taisteluhälytys. Suomen laivasto jatkosodassa. Porvoo 1981.

L.A. Puntila, Suomen poliittinen historia. 5 p. Helsinki 1971.

V. Rantalainen, Ilmapuolustus ja ilmasotatoimet. Suomen sota 9. Kuopio 1960.

Heikki Rantatupa, Elintarvikehuoltoja — säännöstely Suomessa vuosina 1914–1921. Studia Historica Jyväskyläensia 17. Jyväskylä 1979.

Markku Reimaa, Finland och det tyska anfallet pâ Norge. HTfF 1977/1.

— Puun ja kuoren välissä. Rytin toinen hallitus ulkopoliittisten vaihtoehtojen edessä. Keuruu 1979.

K.O. Reini, Valmistelut puolustusvoimien saattamiseksi sodan kannalle. Suomen sota 1. Kuopio 1965.

Lothar Rendulic, Die Führung in Koalitionskriegen. Wehrkunde 1963.

Jürgen Rohwer, Der Minenkrieg im Finnischen Meerbusen I. Juni-August 1941. Marine Rundschau 1967.

Alpo Rusi, Lehdistösensuuri jatkosodassa. Sanan valvonta sodankäynnin välineenä 19411944. Helsinki 1982.

Allan Rosas, Sodanaikainen puolueettomuus ja puolueettomuuspolitiikka. Turun yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja N: o 12. Turku 1978.

Friedrieh Rüge, Der Seekrieg 1939–1945. Stuttgart 1962.

Eero Saarenheimo, Suomalaisuutta rakentamassa. Helsingin Suomalainen Klubi 18761976. Vammala 1976.

Harrison E. Salisbury, Leningradin 900 päivää. Tapiola 1969.

Michael Salewski, Die deutsche Seekriegsleitung 1935–1945, Band I. Frankfurt am M. 1970.

Staatsräson und Waffenbrüderschaft. Probleme der deutsch-finnischen Politik 1941–1944.

Revue Internationale d'Histoire Militaire N: o 52, 1982.

Aaro Salmela, Ajopuu Petsamon vuonossa. Uusi Kuvalehti 4.5.1977.

Esko Salminen, Propaganda rintamajoukoissa 1941–1944. Keuruu 1976.

Kai Särmänne, Strategiset joukkojen siirrot viime sodissamme. Tiede ja Ase 20. 1962.

Jussi Saukkonen, Vastuun sukupolvi. Helsinki 1973.

Franz Schreiber, Kampf unter dem Nordlicht. Osnabrück 1969.

W. Schwertfeger — F. Salinger, Wetterfliegen in dem Arktis 1940–1944. Stuttgart 1982.

Kari Selên, C.G. Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa 1931–1939. Keuruu 1980.

Ilkka Seppinen, Suomen ulkomaankaupan ehdot 1939–1944. Helsinki 1983.

Helge Seppälä, Taistelu Leningradista ja Suomi. Porvoo 1969.

— Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia. Porvoo 1974.

— Suomi hyökkääjänä 1941. Juva 1984.

William L. Shirer, Kolmannen valtakunnan nousuja tuho I–II. Jyväskylä 1962.

L.A. Sillanpää, Tiedotus-, selitys-ja viihdytystoiminta. Suomen sota 10, 1961.

Martti Sinermä, Adolf Ehrnrooth sodan ja rauhan näyttämöllä. Juva 1981.

Kyösti Skyttä, Ei muuta kunniaa. Risto Rytin kujanjuoksu 1939–1944. Helsinki 1971.

Hannu Soikkanen, Sota-ajan valtioneuvosto. Valtioneuvoston historia II s. 5-242. Helsinki 1977.

— Eduskunnan toiminta sota-aikana 1939–1944. Suomen kansanedustuslaitoksen historia VIII. Helsinki 1980.

Erich F. Sommer, Memorandum. Wie der Sowjetunion der Krieg erklärt wurde. MünchenBerlin 1981.

Toivo Sorsa, Lentäjän albumi n: o 4. Oulu 1981.

The Soviet Air Force in World War II. The offical History, originally puhlished by the Ministry of Defense of the USSR. Translated by Leland Fetzer. Edited by Ray Wagner. New York 1973.

P.W. Stahl, Kampflieger zwischen Eismeer und Sahara. Stuttgart 1973.

George H. Stein, The Waffen-SS. Hitlers Elite Guard at War 1939–1945. Cornell University Press 1966.

Georg H. Stein — H. Peter Krosby, Das finnische freivilligen-Bataillon der Waffen-SS. Vierteljahrshefte für Zeitgeschichte 1966.

Felix Steiner, Die Freiwilligen. Idee und Opfergang. Göttingen 1958.

Peter Strassner, Europäische Freiwillige. Die Geschichte der 5. SS-Panzerdivision Wiking. Osnabrück 1968.

Samuli Suomela, Maanviljelijän vuotuiset työt. Oma maa 1, 1958.

Suomen laivasto, ks. Kijanen.

Suomi sodassa. Talvi ja jatkosodan tärkeät päivät. Jorma Järventaus et. ai. (toim). Keuruu 1983.

Suomen sota. Toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen toimisto. Osat I–II ja XI Hki ym. 1952–1975.

Talvisodan historia 1–4. Toimittanut Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto. Porvoo 1977–1979.

Jukka Tarkka, 13 artikla. Porvoo 1977.

M.V. Terä, Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten. Helsinki 1962.

— Kohtalokas syksy 1940. Tiede ja ase 22, 1964.

Vilho Tervasmäki, Maanpuolustussuunnitelmat. Talvisodan historia 1. Porvoo 1977.

— Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939–1978. Hämeenlinna 1978.

— Mannerheim ja jatkosodan alkuvaihe. Jatkosodan kujanjuoksu. Helsinki 1982.

V. Tervonen, Förhandlingarom en union mellan Sverige och Finland 1940. HTfF 1965.

Georg Thomas, Geschichte der deutschen Wehr- und Rüstungswirtschaft (1918–1943/ 1945). Schriften des Bundesarchivs 14. Boppard am Rhein 1966.

Pentti H. Tikkanen, Marttinan sissit. Hämeenlinna 1979.

Kurt von Tippeiskirch, Geschichte des Zweiten Weltkriegs. Bonn 1956. (myös suom.).

E.O. Tirronen, Sotatalous. Suomen sota XI. Helsinki 1975.

Martti Turtola, Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Porvoo 1984.

Martti Turtola (toim.), Suomi 1941. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen julkaisuja 2/1985.

Jukka Tyrkkö, Sallan savotta. Porvoo 1971.

Mikko Uola, Yksityistä ulkopolitiikkaa ajopuusyksyltä. Hist. Aik. 1980.

— Sinimusta veljeskunta. Isänmaallinen kansanliike 1932–1944. Keuruu 1982.

Anthony F. Upton, Välirauha. Helsinki 1965.

RolfWagenführ, Die deutsche Industrie im Kriege 1939–1945. Berlin. 1963.

K. Wahlbäck, Finlandsfrägan i svensk politik 1937–1940. Stockholm 1964. (suom. Veljeys veitsenterällä, Helsinki 1968).

— Mannerheimista Kekkoseen. 1972.

— Per Albin Hansson och midsommarkrisen 1941. Historisk Tidskrift (Stockholm) 1973 s. 1-37 ja 1974 s. 82–92.

Wahlback-Boberg (toim.), Sveriges sak är vâr. Stockholm 1966.

B.A. Vajner, Severnyi flot v velikoi oteöestvennoj vojne (Pohjoisen laivasto suuressa isänmaallisessa sodassa). Moskva 1964.

H.M. Vainu, Suomen valtionjohdon «suurstrategiasta» vuoden 1941 alkupuolella. Helsingin yliopiston Historian tutkimus ja dokumentaatiolaitoksen tiedonantoja VI, 1973 (Osmo Jussilan suomennos Skandinavskij Shornik XV, Tallinn 1970).

— Kuin syvä rotko. Suomen ulkopolitiikka toisen maailmansodan aikana. Rauma 1983.

Mika Valtari, Neuvostovakoi lu n varjossa. Helsinki 1942.

Berndt Wegner, Hitlers politische Soldaten: Die Waffen-SS 1933–1945. Paderborn 1982.

Olli Vehviläinen (toim.), Jatkosodan kujanjuoksu. Juva 1982.

— Saksalaisten kauttakulun alkuvaihe Suomessa. Yksilöjä yhteiskunnan muutos. Tampere 1986.

Gerhard L. Weinberg, Germany and the Soviet Union 1939–1941. Leiden 1954.

Toni Weisbauer, In Eis und Tundra. Neckargemünd 1963.

Alexander Werth, Venäjän sodassa 1941–1945,1-II. Helsinki 1966.

Heikki Viitala, Rauhanoppositio. Pori 1969.

T.V. Viljanen, «Suomen kriisi 1940–1941.» Historiallinen Aikakauskirja 1/1965.

Kustaa Vilkuna, Sanan valvontaa. Sensuuri 1939–1944. Keuruu 1962.

— Suomi vietiin jatkosotaan. Suomen Kuvalehti 8.11.1974 s. 20–22.

Ola Vinberg, En boksjevikkuriers-dagbok I. Lenins öga. Upsala 1925.

Sakari Virkkunen, Ryti. Myrskyajan presidentti. Keuruu 1985.

L. Woodward, British Foreign Policy in the Second World War 1–2. London 1970-71.

Anssi Vuorenmaa, Ennen ja jälkeen 22.6.1941. Seppelöity miekka. Helsinki 1985.

— Välirauhan aikaa — mietteitä vuosilta 1940 ja 1941. Sotilasaikakauslehti 1981.

Earl F. Ziemke, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940–1945. Porvoo 1963.

Gerd R. Ueberschär, Hitler und Finnland 1939–1941. Frankfurter Historische Abhandlungen 16. Wiesbaden 1978.

— Die Einbeziehung Skandinaviens in die Planung Barbarossa. DRudZW4. Stuttgart 1983.

Gerd R. Ueberschär — Wolfram Wette (Hrsg.), «Unternehmen Barbarossa». Der deutsche

Überfall auf die Sowjetunion 1941. Paderborn 1984.

Niilo Yrjölä, Kaijalan Liiton taistelumieltä 1940–1960. Helsinki 1960.

 

Неопубликованные работы студентов и аспирантов

 

Esko Iiii, Suomen laivaston toimintavalmiussuunnitelmien kehittyminen välirauhan ajasta jatkosodan syttymiseen. Helsingin yliopisto, Poliittisen historian pro gradu-työ 1981.

Antti Järvi, Valtion puhelintoiminta Keski-Suomessa 1927–1980. Pro gradu Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 1980.

Ilkka Kananen, Maataloudellisen omavaraisuuden kehitys maataloustuotannon ja tuotantoedellytysten valossa Suomessa 1921–1955. Helsingin yliopiston talous-ja sosiaalihistorian lis.työ 1978.

P. Lehtimäki, Poliittisten tekijöiden vaikutus sotilaallisiin ratkaisuihin Suomen sodan vuosina 1941–1944 aikana. Sotakorkeakoulun diplomityö 1973.

K. Poutanen, Tiedustelun järjestely armeijakunnissa v. 1941 ennen hyökkäystä. Sotakorkeakoulun diplomityö 1962.

Timo Rahko, Kansanhuollon kehitys ja toiminta Lapin läänissä vuoteen 1941. Pro gradu Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 1971.

R. Roiha, Sissija kaukopartiotoiminta Suomen sodassa 1941–1944. Sotakorkeakoulun diplomityö 1973.

Klaus Rosenthal, Planung und Durchführung deutscher Minenoperationen bei Fall «Barbarossa». Führungsakademie der Bundeswehr. Abteilung Marine. Hamburg 1971.

Julkaisematon opintotyö.

Erkki Räsänen, Suomen liikennelentokenttäverkoston synty. Pro gradu Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 1967.

M.V. Terä, Suomen puolustusvalmiuden peruskysymyksiä. Sotatieteen keskuskiijasto. Esko Vuorisjärvi, Petsamon nikkeli 1933–1944. Poliittisen historian lisensiaatintyö Helsingin yliopistossa 1984.

— Suomen elintarvikehuoltoja riippuvuus Saksan tuonnista 1940–1944. Helsingin yliopiston talous-ja sosiaalihistorian sivulaudatur 1979.

Vecker, Der Balkanfeldzug und seine Auswirkungen auf die Barbarossa-Planung. Jahresarbeiten 71/72. Führungsakademie der Bundeswehr. Hamburg. Julkaisematon opintotyö.

Lennart Westberg, PM on rekryteringen av svenska frivilliga tili tyska Waffen-SS 1940–1941. (1981; tekijältä, os. Sundsvall, kiijoittajan kokoelmiin).

 

Спасибо, что скачали книгу в бесплатной электронной библиотеке Royallib.ru

Оставить отзыв о книге

Все книги автора

[1] Салпа — засов, запор, ригель (фин.)

 

[2] «И это чистая правда» (шв.).

 

[3] Цитата в переводе C. B. Зайчикова.: В. Войонмаа. Дипломатическая почта. М., 1984, с.14.

 

[4] «…дело не решится само собой».